100-vuotiasta Liettuaa juhlittiin Lappeenranta-salissa 15.2.

Lappeenrannan kaupunginorkesterin liettualainen kapellimestari Vytautas Lukocius 

oli rakentanut onnistuneen konsertin Liettuan historian satavuotispäivän kunniaksi. Alku oli säväyttävä ja kekseliäs: ensiksi Maamme-laulu, jolloin yleisö nousi seisomaan ja yhtyi lauluun ja senjälkeen kuunneltiin seisten Liettuan kansallislaulu. Hyvä veto suomalais-liettualaisen ystävyystunnelman luomiseksi. 

Liettualaiseen musiikkiin yleisö johdateltiin sävellyksellä, jossa kaukaa lavan ulkopuolelta kuuluva surumielinen kansanlaulu jatkui orkesterin liittyessä esitykseen. Kutaviciuksen sävellys oli tunnelmallinen väritys Liettuan historiasta.

Sopraano Ona Kolobovaité ja bassobaritoni Liudas Mikalauskas aloittivat solistiosuutensa laulamalla kumpikin Merikantoa suomenkielellä. Muitakin yllätyksiä oli konsertissa. Liettualaisen Malcysin Bolero muistutti etäisesti Ravelin kuuluisaa Boleroa, mutta oli modernia uutta musiikkia ja liettualaisen Vytautas Klovan ooppera-aaria oli kuin suoraan venäläisestä kansanlaulusta. Konsertin ensimmäinen osa päättyi lennä, lennä Liettuaan lauluun.

Väliajan jälkeen ohjelma olikin sitten kansainvälistä oopperamusiikkia, jossa orkesterilla oli tärkeä eikä ihan helppokaan rooli. Kuuluisat aariat Rigolettosta, Don Carlosista, Normasta ja Sevillan parturista saivat komean tulkinnan solisteilta. Ilta päättyi kapellimestarin ja Mikalauskasin duettoon (kyllä, Lukocius osaa laulaa!) ja vitsikkääseen hyväntuuliseen show-meininkiin. Jähmeäksi ei jäänyt kukaan kuulijoista. Lukociuksen panos kapellimestarina, juontajana ja tunnelman luojana oli priimaa.

Rauni Mali