Einar Englundin syntymän 100-vuotisjuhlakonsertti
Saimaa Sinfoniettan konsertissa perjantaina 19.2.2016 klo 19 Lappeenranta-salissa juhlistetaan säveltäjä Einar Englundin syntymän 100-vuotisjuhlavuotta. Orkesteria johtaa kapellimestari Vytautas Lukocius ja solistina Einar Englundin viulukonserton (1981) soittaa Suomen kansallisoopperan konserttimestari Jukka Merjanen.
Einar Englundin syntymästä tulee kuluneeksi tänä vuonna 100 vuotta. Hän oli suomalaisen sinfonian toisen maailmansodan jälkeisten vuosikymmenien kärkihahmo. Englund tuli tunnetuksi ennen kaikkea toisella Mustarastas -sinfoniallaan ja ensimmäisellä pianokonsertollaan, joiden uusklassis-modernistinen kieli eheytti suomalaista musiikkikulttuuria sodan raunioilla. Sotaa edeltävä musiikki-ilmapiiri oli ollut vahvasti kansallisromanttiseen suuntaan nojaavaa. Englund opiskeli 1930-luvulla ja oli jo tuolloin vannoutunut Igor Stravinskyn ihailija. Dodekafonian rantauduttua ja atonaalisen musiikin ihanteiden noustua nuorempien säveltäjien kera esille, Englund pitäytyi vakaasti omassa uusklassismissaan. Ristiriita kasvoi nuoremman säveltäjäpolven kanssa niinkin voimakkaaksi, että Englund vaikeni säveltäjänä koko 1960-luvun. Vasta vuonna 1972 syntyi kolmas sinfonia. Englundin musiikki perustuu vahvasti tonaalisuuteen, vaikkakin kirpeitä dissonansseja hän hyödyntää tämän ohessa taitavasti.
Konsertin aloittaa Harri Vuoren orkesterirunoelma Lentoon, joka kuvaa joutsenten kevätmuuttoa Pohjolaan.
Konsertin päättää Wolfgang Amadeus Mozartin hulppea Jupiter-sinfonia nro 41 C-duuri KV 551. Sinfonia valmistui 31.8.1788. Sinfonia on syvällinen synteesi kaikesta mitä Mozart oli aiemmin sinfonioissaan käsitellyt.
Ennen konserttia klo 18 Lappeenranta-salin yleisölämpiön lehdistöhuoneessa kaupunginorkesterin intendentti Milko Vesalainen ja säveltäjä Harri Vuori keskustelevat säveltäjä Einar Englundista.
Milko Vesalainen
Einar Englundin syntymästä tulee kuluneeksi tänä vuonna 100 vuotta. Hän oli suomalaisen sinfonian toisen maailmansodan jälkeisten vuosikymmenien kärkihahmo. Englund tuli tunnetuksi ennen kaikkea toisella Mustarastas -sinfoniallaan ja ensimmäisellä pianokonsertollaan, joiden uusklassis-modernistinen kieli eheytti suomalaista musiikkikulttuuria sodan raunioilla. Sotaa edeltävä musiikki-ilmapiiri oli ollut vahvasti kansallisromanttiseen suuntaan nojaavaa. Englund opiskeli 1930-luvulla ja oli jo tuolloin vannoutunut Igor Stravinskyn ihailija. Dodekafonian rantauduttua ja atonaalisen musiikin ihanteiden noustua nuorempien säveltäjien kera esille, Englund pitäytyi vakaasti omassa uusklassismissaan. Ristiriita kasvoi nuoremman säveltäjäpolven kanssa niinkin voimakkaaksi, että Englund vaikeni säveltäjänä koko 1960-luvun. Vasta vuonna 1972 syntyi kolmas sinfonia. Englundin musiikki perustuu vahvasti tonaalisuuteen, vaikkakin kirpeitä dissonansseja hän hyödyntää tämän ohessa taitavasti.
Konsertin aloittaa Harri Vuoren orkesterirunoelma Lentoon, joka kuvaa joutsenten kevätmuuttoa Pohjolaan.
Konsertin päättää Wolfgang Amadeus Mozartin hulppea Jupiter-sinfonia nro 41 C-duuri KV 551. Sinfonia valmistui 31.8.1788. Sinfonia on syvällinen synteesi kaikesta mitä Mozart oli aiemmin sinfonioissaan käsitellyt.
Ennen konserttia klo 18 Lappeenranta-salin yleisölämpiön lehdistöhuoneessa kaupunginorkesterin intendentti Milko Vesalainen ja säveltäjä Harri Vuori keskustelevat säveltäjä Einar Englundista.
Milko Vesalainen
Kommentit
Lähetä kommentti